Kirjoittelen tätä omaksi ilokseni, hieman kuin päiväkirjana enkä uskalla luvata päivittäväni tätä usein. Mutta edes silloin tällöin, kunhan 3-vuorotyöltä/
lastenhoidon/ opiskelun/ rakentamisen ja kaiken muun osalta ehdin.
Perheeseemme kuuluu avomieheni lisäksi, 4-vuotias pojanviikari, sekä kaksostytöt jotka ovat nyt 1,5-vuotiaita vilkkaita tytöntylleröitä. Sen lisäksi rakastan kaikkia karvaisia nelijalkaisi olentoja:) Koiramme Pulina, on reilun vuoden ikäinen basset hound-tyttönen joka on sarjassamme toinen bassetti...toivon kovasti. että viimeistään sitten kunhan pääsemme uuteen kotiin saisimme Pulinalle koirakaverin. Rakastan myös hevosia sekä kaikkia muita karvakasoja..lampaita, lehmiä, possuja...luettelo on varsin pitkä:) Joten tulevaisuutta ajatellen on todella hyvä, että tilaa riittää, isännän mielipide asiaan on tietysti asia erikseen!
Olimme päättäneet jo heti alkuun, että talo tehdään hirrestä. Tontilla oli entuudestaan vanha päärakennus, joka oli myös hirsinen. Valitettavasti se ei ollut sellainen, jonka olisimme halunneet kunnostaa omaan käyttöön. Niinpä se löysi uuden kodin, ja on saanut uuden elämän kesämökkinä jossain päin Suomea. Halusimme myös, että talosta tulee tietyllä tapaa perinteinen ja että siinä on pohjalaistalon tyyliä. Etsimme todella kauan sopivaa mallia, mutta mistään emme sellaista löytäneet. Sitten löysimme Maanhongan sivut, ja siitä se sitten alkoi. Heille oli juuri tullut pohjalaistalomallisto, ja yhteydenottopyyntöömme vastattiinkin todella ripeästi...laitoimme s-postia illalla ja vielä samana iltana saimme vastauksen. Niin alkoi yhteistyömme Maanhongan ja Anna-Maija Salon kanssa. Anna-Maija suunnitteli meille talon meidän toiveidemme pohjalta ja niin syntyi Koivuaho. Malli on nyt myös Maanhongan mallistossa.
Koivuaho |
Mallia hiottiin kauan, matkan varrella tuli uusia muutoksia ja huomasimme että jotain pitää lisätä tai poistaa. Emme halunneet saunaa sisälle, vaan rakennamme erillisen ulkosaunan missä voi myös vieraat yöpyä. Turhia neliöitä emme halunneet, vain sen verran että kaikki tarpeellinen saatiin mahtumaan ja yhteen kerrokseen. Yläkertaan tulee vain vaatehuone joka on lämmintä tilaa. Tupakeittiön halusimme ehdottomasti. Muistelen lämpimästi niitä lapsuuden aikaisia kesiä isovanhempieni maatilalla, ja sitä tupakeittiötä jossa oli aina niin kodikas tunnelma. Siinä sai seurata muiden touhuiluja, ja kuunnella tuvan kellon raksutusta. Tila ei ollut suuri, mutta todella kodikas. Tulisijoja tulee kaksi, niillä tullaan lämmittämään ahkerasti ja toivottavasti säästämään lämmityskuluissa. Vielä kun löydän jonkun taitavan ruisleivän tekijän joka opettaa sen taidon myös minulle niin saadaan leivinuunikin käyttöön:)
Mutta nyt kun on päästy vauhtiin, onkin jo aika kömpiä unten maille. Tähän laitan vielä kuvaa tulevasta tuvasta ja meidän Pulinasta. Seuraavalla kertaa laittelenkin kuvia perustuksista joita on nyt kaksi päivää tehty kylmää kesäkuista säätä uhmaten. Heinäkuussa päästäänkin sitten toivottavasti jo hirsien kimppuun, JEE!
Pulina |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti